Uskomatonta, miten paljon voi löytää tavaraa, kun 15 vuotta vanha astianpesukone siirretään paikaltaan hyvin ansaitulle eläkkeelle! Sieltä ei todellakaan löydy vain villakoiria vaan ihan oikeita esineitä ja jopa syötävää, jos perheeseen kuuluu pari aktiivista nelijalkaista...

Keittiön pöytä on paikka, mistä on kiva pudotella pikkutavaroita lattialle ja hypätä sitten itse perään leikkimään - mitä muutakaan tehdä tylsänä arkipäivänä, kun emäntä ja isäntä ovat lähteneet "hiirijahtiin" töihinsä tai kalastamaan seitä kaupan pakastealtaasta. Joskus yölläkin on kiva käydä tarkistamassa pöydän tarjoilu. Kyllä sieltä aina jotain virikettä löytyy.

Harmi vaan, että nuo mukavat pikkutavarat useimmiten päätyvät hyllyjen ja sohvien alle tai pahimmillaan astianpesukoneen alle pienestä rakosesta. Niitä ei sieltä saa pois edes pikku tassuilla vaikka kuinka kaivaisi. Näin astianpesukonevanhuksen alta sitten löytyi puolitusinaa kyniä, taitettava viivotin, viinipullon "tippakauluri", olutpullon korkkeja, jääkaapin magneetti (eteläafrikkalainen, kaivattu) ja erilaisia paperiin käärittyjä karkkeja (mm. Geisha, jota en uskaltanut avata). No, kissoilla on epäilemättä ollut hauskaa.

Ostin kummallekin kissalle joululahjaksi hiiren, jonka sisällä on mikrosiru - tämä mikrosiru synnyttää hiiren vikinää muistuttavan äänen, kun sitä "lennättää". Nipa on todellakin antautunut lajille. Hiiren vikinää on nyt kuulunut sängyn alta useampana yönä. Viime yönä ääntä ei tosin kuulunut - hiiret ovat varmaan paenneet hyllyjen ja sohvien alle petoja pakoon...